Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen Nato-kumppanuus - Suomen erityisedustusto Natossa : Suomen Nato-kumppanuus

SUOMEN ERITYISEDUSTUSTO NATOSSA, Bryssel

Mission of Finland to NATO
NATO HQ, B-1110 Brussels, Belgium
Puh. +32-2-706 2111
S-posti: sanomat.nae@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomen Nato-kumppanuus

Suomi käy Naton kanssa poliittista vuoropuhelua turvallisuuspoliittisista teemoista yhteisen turvallisuuden tukemiseksi. Kuva: Nato
Suomi käy Naton kanssa poliittista vuoropuhelua turvallisuuspoliittisista teemoista yhteisen turvallisuuden tukemiseksi. Kuva: Nato

  • Suomi toteuttaa laajaa ja kehittyvää kumppanuutta Naton kanssa
  • Suomi käy vuoropuhelua Naton kanssa yhteisen turvallisuuden edistämiseksi
  • Nato-yhteistyöllä Suomi kehittää kansallista puolustuskykyään
  • Suomi kantaa vastuunsa vakauden ja turvallisuuden lisäämisestä globaalisti
  • Kumppanit eivät kuulu yhteisen puolustuksen piiriin eivätkä osallistu Naton päätöksentekoon

Suomi toteuttaa laajaa ja kehittyvää kumppanuutta Naton kanssa. Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994 alkaen ja ollut Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston jäsen sen perustamisesta 1997 lähtien. Walesin huippukokouksessa 2014 Suomi kutsuttiin edistyneenä kumppanimaana mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön (EOP), mikä on Suomelle hyödyllinen väline Nato-suhteen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Suomen Nato-kumppanuutta ohjaavat hallitusohjelma sekä kansalliset ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset linjaukset. Niiden mukaisesti Suomi tekee pitkäjänteistä ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä Naton kanssa.

Suomi käy Naton kanssa poliittista vuoropuhelua molempia kiinnostavista turvallisuuspoliittisista teemoista yhteisen turvallisuuden tukemiseksi. Vuoropuhelulla Suomi edistää omia ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia tavoitteitaan. Suomi osallistuu keskusteluun Natossa erityisesti EOP-kumppanina. Vuoropuhelua käydään kaikilla tasoilla, asiantuntijoista ministeri- ja valtionpäämiestasoon. Lisäksi Suomi osallistuu Nato-johtoisten kriisinhallintaoperaatioiden käsittelyyn sen kaikissa vaiheissa ja tasoilla.

Sotilaallisen yhteistyön jatkuva kehittäminen Naton kanssa on yksi keskeisistä osatekijöistä, jotta Suomi voi pitää yllä ja kehittää kansallista puolustusta ja suorituskykyjä oman alueensa puolustamiseksi. Yhteistyön painopistealueita ovat tiedonvaihto turvallisuusympäristön tilanteesta, yhteisen tilannetietoisuuden kehittäminen ja Naton koulutus- ja harjoitustoimintaan osallistuminen.

Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on Suomen etujen mukaista ja Suomen globaalin vastuun kantamista. Suomi osallistuu tällä hetkellä kahteen Nato-johtoiseen kriisinhallintaoperaatioon: KFOR Kosovossa ja Resolute Support Afganistanissa. Osallistumalla Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomi edistää kansainvälistä vakautta ja turvallisuutta.

Edistyneenä kumppanimaana Suomi osallistuu Naton muiden kumppanimaiden puolustus- ja turvallisuussektorien kehittämiseen. Suomi on tässä tarkoituksessa tukenut Naton rahastohankkeita. Hankkeilla avustetaan kumppanimaita mm. miinojen ja räjähteiden raivauksessa, pienaseiden ja ammusten tuhoamisessa sekä puolustussektorin uudistuksissa. Suomi osallistuu myös Walesin huippukokouksessa käynnistettyyn Naton puolustuskapasiteetin kehittämisen DCB-aloitteeseen. Aloitteella tuetaan vakautta ja pyritään ennalta estämään konflikteja.

Suomen ja Naton yhteistyötä syvennettäessä otetaan huomioon, että kumppanuusyhteistyö ei sisällä viidennen artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita. Suomi päättää omista lähtökohdistaan millaiseen kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa Suomi osallistuu.

Vuoden 2016 ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan Suomen olevan sotilasliittoon kuulumaton maa. Toisaalta selonteossa huomioidaan Suomen ja Naton kumppanuusyhteistyön luoman yhteensopivuuden osaltaan varmistavan, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä. Samalla Suomi seuraa tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta ja pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa.

© Suomen erityisedustusto Natossa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot